Merimies-Unioni: Ei ole ahtaajien syytä, että satamaoperaattori Steveco toimii Vuosaaren satamassa aliresursseilla

Raskasta vuorotyötä tekevistä ahtaajista on tehty elinkeinoelämän yritysten maalitaulu, jota syytetään Suomen sateisesta kesästä, ahneudesta ja Suomen tuonnin ja viennin vetämättömyydestä. Aika paljon saa yhä harvalukuisemmaksi käynyt ammattikunta kantaa harteillaan. Ahtaajat saavat taistella koko Suomen puolesta.

AKT:n edustajakokous päättyi Tampereella lauantaina 13.6.2026. Yle julkaisi lauantaiaamuna 13.6. artikkelin: ’Ahtaajien kosto pelottaa Suomen suurimman sataman kuljetusyrityksiä’. Tuskin lienee sattumaa, että Suomen suurimman tuonti- ja vientisataman ahtaajat haluttiin nostaa maalitauluksi juuri tuolloin. Suomen vahvimpiin ammattiliittoihin kuuluvasta AKT:sta koitetaan tehdä nöyrää poikaa. Vaalit ovat alkaneet.

Satamissa työskentelevät ahtaajat ovat merkittävä ammattikunta koko Suomen toiminnan kannalta, joita pitää arvostaa ja kunnioittaa. Ahtaajia työskentelee satamissa tänä päivänä hyvin vähän. Tästä huolimatta tämä touhukas joukko ponnistelee kaikkensa sen eteen, että tavarat saadaan kulkemaan laivasta ja laivaan mahdollisimman nopeasti, koska logistiikassa minuutit maksavat eikä laiva voi jäädä odottamaan puuttuvia kontteja ja trailereita. Ahtaajan työ vaatii nopeaa tilannetajua, kolmiulotteista ajattelua ja toimintaa. Ahtaajaksi ei pysty kuka tahansa. Ahtaajat lastaavat laivoja 24/7. Töitä tehdään niin helteellä kuin räntäsateessa säkkipimeässä. Suomen kesä on lyhyt ja talvi sitäkin pidempi.

Vuosaaren sataman suurimmat operaattorit ovat Finnsteve ja Steveco

Helsingissä sijaitsevan Vuosaaren sataman kautta kulkee merkittävä osa Suomen kappaletavarasta. Logistiikkayhtiöt ovat rakentaneet jakelukeskuksensa pääsääntöisesti Etelä-Suomeen, joista laivoista saapuneet trailerit jatkavat matkaansa eteenpäin Suomeen. Suuria välivarastoja ei nykypäivän maailmassa tunneta.

Vuosaaren satamaan rahtia ajavat kymmenet kuljetusyhtiöt. Vuosaaren satamassa toimii neljä satamaoperaattoria, jotka vastaavat ahtauksesta ja rahdinkäsittelystä. Suurimmat operaattorit Vuosaaressa ovat Finnsteve ja Steveco.

Finnsteven omistaa Finnlines-konserni. Finnlines on puolestaan kokonaan italialaisen Grimaldi-konsernin omistama yhtiö.

Steveco on Suomen suurin satamaoperaattori, jonka omistaa Stora Enso (34,4 %), UPM-Kymmene (34,3 %), Finnlines (25,4 %) ja Myllykoski (5,9 %).

Yle: Suomen suurin satama jumittaa

Suomen tärkein satama jumittaa. Ylen mukaan kolmekymmentä konttiliikennettä hoitavaa kuljetusyhtiötä laati helmikuussa 2026 yhteisen reklamaation Helsingin Vuosaaressa toimivalle satamaoperaattori Stevecolle. Kuljetusyhtiöiden mukaan Steveco seisottaa satamasta laivakontteja hakevia ja tuovia kuljetusyhtiöiden rekka-autoja tuntitolkulla, eikä muilla satamaoperaattoreilla synny pitkiä jonoja. Kuljetusyhtiöiden mukaan rekat joutuvat odottamaan satamassa jopa 3,5 tuntia. Se on pitkä aika.

Stevecon pääluottamusmies: tarvitaan lisää koneita ja ahtaajia

Mistä ahtausoperaattori Stevecon työn hitaus sitten johtuu? Yle oli laatinut jutulleen pelottelevan otsikon: ’Ahtaajien kosto pelottaa Suomen suurimman sataman kuljetus­yrityksiä’. Aivan jutun lopussa ääneen pääsee Stevecon ahtaajien pääluottamusmies Petri Saikkonen, joka kertoo Vuosaaressa esiintyvän jumitustilanteen syyksi operaattorilla olevan vähäisen kaluston, jolla konttirekkaliikennettä hoidetaan.

- Jos autoja tulee monta yhdellä kertaa, niin satama väkisinkin ruuhkautuu, koska lukkeja ei ole määrättömästi hoitamaan rekkaliikennettä, pääluottamusmies Petri Saikkonen kommentoi hetkittäistä jonotustilannetta Yle:lle.

– Jos vielä tulee lisää nostoja, se vaatii järjestelyä, niin tilan kannalta kuin varmaan lisäämällä myös työväkeä ja työkoneita, Saikkonen toteaa.

Pääluottamusmiehen kommentista paistaa läpi, että Stevecolla ei ole riittävästi kalustoa ja ahtaajia hoitamaan töitä Vuosaaressa. Stevecolla työskentelee Vuosaaressa 76 ahtaajaa ja vastaavasti esimerkiksi Finnstevellä lähes 200. Muiden ahtausoperaattorien palveluksessa on yhteensä noin 100 ahtaajaa.

Stevecon johtaja Tolonen myöntää jonotusongelman

Stevecon konttiterminaaleista vastaava johtaja Tapani Tolonen myöntää, että jonotusongelmia on esiintynyt, mutta viime aikoina ne ovat hellittäneet. Liikenne satamassa on jälleen vilkastumaan päin.

– Jos määrä tästä vielä kasvaa, niin toki pitää reagoida sitten resursoinnilla. Totta kai määrävaihteluihin pitää reagoida sillä, minkä verran väkeä siellä on töissä, Tolonen kertoo Yle:lle.

Tolosen mukaan ydinongelmana ei ole henkilöstöpula vaan pikemmin se, että kontteja hakevat autot tulvahtavat satamaan samanaikaisesti.

Muutosneuvotteluiden lopputulos: Stevecon työnjohdossa ja resursseissa puutteita

Vuosaaressa asioivien kuljetusyhtiöiden mukaan Steveco on ainoa operaattori, jolla toiminta tökkii. Steveco kävi kaksi vuotta sitten muutosneuvottelut, joiden päätteeksi se vähensi toimihenkilöitä ja johtoa. Ylen jutun perusteella havaittavissa on, että Stevecon työnjohto ja resurssit tökkivät, mutta syy tilanteesta on vieritetty ahtaajien niskaan.

Toisin kuin kuljetusyritykset väittävät, Stevecon ahtaajat eivät arvota asiakkaitaan, vaan hoitavat nostokeikat lukin (työkone, jolla ahtaajat lastaavat kontit) työnjohdon määräämässä järjestyksessä, pääluottamusmies Petri Saikkonen kertoo Yle:lle.

Saikkosen mukaan ahtaajilla ei ole syytä boikottiin, saati kostoon kuljetusyrityksiä kohtaan, jotka ovat heidän asiakkaitaan. Ahtaajat kohtelevat kaikkia tasa-arvoisesti työjärjestyksen mukaan.

Ylen artikkelin syyttävä sormi osui jutun raflaavassa otsikossa ahtaajiin, vaikka he tekevät työnsä niin hyvin kuin pystyvät. Ahtaajat ovat ahtausoperaattorin renkejä. Jos töitä on liikaa ja renkejä liian vähän, niin odotettavissa on töiden ruuhkautumista. Sijaiskärsijöiksi Stevecon selvistä työnjohdon ja resursoinnin ongelmista joutuvat satamaan jonottavat kuljetusyritykset ja rekkakuskit.

Helsingin Ahtaustyöntekijät ihmettelevät Ylen uutisen otsikointia

Yle:n uutisotsikko herätti hämmästelyä helsinkiläisten ahtaajien ammattiosaston johdossa lauantaiaamuna 13. kesäkuuta. 

- Puheet ahtaajien kostotoimista ovat ilmeisesti selvää jatkumoa sille, että ministeritasolta lähtien ammattiyhdistysaktiiveja on nimitelty muun muassa mafiaksi. Usein näissä uutisissa sekoittuvat yritysten toimet ja liian helposti syyllistetään juuri ammattiyhdistysliikettä esimerkiksi palvelutason laskusta, Helsingin ahtaustyöntekijät ry:n sihteeri Jape Lovén kommentoi.

Mitään Yle:n uutisessa esitettyä kuvatun kaltaista toimintaa, eli ahtaajien kostoa kuljetusyrityksiä kohtaan ei ole helsinkiläisten ahtaajien ammattiosastossa ollut edes puheissa. Päinvastoin: ahtaajatkin toivovat, että kontit saataisiin sujuvasti kulkemaan Vuosaaren satamassa ja kukaan ei joutuisi odottamaan tuntitolkulla.

Miksi satamaoperaattorin omistajilta ei peräänkuuluteta vastuuta?

On erikoista, että Suomen suurimman sataman toimimattomuudesta ei haeta syitä satamaoperaattorien omistajista ja pääomasta. Vuosaareen purjehtii useita Finnlines-varustamon laivoja, jotka omistavat italialaiset Grimaldit. Grimaldit omistavat kokonaan satamaoperaattori Finnsteven, jonka toiminnasta ei ole kuulunut nurinaa. Näinä geopoliittisina aikoina huomionarvoista kuitenkin on, että Vuosaaren suurin satamaoperaattori (Finnsteve) on italialaisessa omistuksessa.

Grimaldien suku toimii omistajana myös Vuosaaren toiseksi suurimmassa ahtausyrityksessä Stevecossa, jossa resurssiongelmia esiintyy. Stevecoa omistavat myös suuret suomalaiset metsäyhtiöt Stora Enso ja UPM-Kymmene (plus pieni siivu Myllykoskella). Metsäyhtiöt ovat tunnetusti saitoja ja heristävät herkästi sormeaan ”kalliin” työvoiman suuntaan. Se on sitä kuuluisaa suomalaisuutta: jotta tavara kulkisi aukottomasti, työntekijöitä on kuitenkin oltava ja työntekijäkulut ovat lopulta vain pieni osa kuljetuksen kokonaishintalappua. Suomen sijaitsee syrjässä ja maahamme on pitkät kuljetusmatka meren yli ja perillä jopa satoja kilometrejä maanteitä tai raiteita pitkin. Polttoainekustannukset ovat kalliit niin pitkään, kunnes halvempia vaihtoehtoisia polttoaineita keksitään.

Vuosaaren satama on villi länsi:
Stevecon ongelmat ovat jäävuoren huippu Vuosaaren sataman ongelmista

On myös hyvä kysymys, millaista valtaa Vuosaaren satamassa pääkonttoriaan pitävä Finnlines käyttää Vuosaaren satamassa? Kuljetusyhtiöiden pitäisi kenties kirjelmöidä sataman toimimattomuudesta heille sekä suomalaisille metsäjäteille, jotka omistavat Stevecon.

Kaupungin omistama Helsingin Satama Oy vuokraa satama-aluetta operaattoreille. Helsingin sataman rahtiliikenteestä vastaava liiketoimintajohtaja Vesa Marttisen mukaan liikenne Vuosaaren satamassa toimii hyvin eikä Helsingin Satama halua olla erotuomari operaattorikiistassa, Marttinen kommentoi Stevecon tilannetta Yle:lle.

Stevecon ongelmat ovat jäävuoren huippu Vuosaaren satamassa esiintyvistä ongelmista. Suuren ahtausoperaattorin toiminnasta ja ahtaajista on helppo kirjoittaa, mutta kuka haluaa ja uskaltaa auttaa Vuosaaressa toimivien lukuisten pienyritysten työntekijöitä, joiden työehdoissa ja työolosuhteissa esiintyy puutteita, joista työntekijät eivät uskalla kertoa kenellekään. Vuosaaren satamaan on ilmaantunut mahdollisesti ilmiötä, jossa työntekijän pitäisi tulla puhelinsoitosta töihin, mikä on nykypäivän orjataloutta.

Suomen suurimmassa kappaletavarasatamassa - ja Suomen muissakin satamissa - pitää olla selvät työvuorot ja työstä kuuluu maksaa työehtojen mukainen palkka. Ketään ei voi roikottaa linjoilla ja kutsua puhelinsoiton perusteella töihin. Jos epäasiallisia työehtoja ja työntekijöiden työvuoroja sekä muita työsuhdetta koskevia asioita ei saada kuntoon, huonot työehdot voivat levitä kuin kulovalkea ja seurauksena on Suomen suurimman tuonti- ja vientisataman toiminnan rappeutuminen ja toimimattomuus.

Tänä päivänä satamassa toimivien työntekijöiden on hoidettava normaalien töidensä päälle sataman turvallisuusasioita, etteivät kaiken maailman gansterit kolistele nurkissa. Myös sataman ahtaajat ovat tarkkasilmäistä väkeä ja seuraavat sataman yleistä turvallisuutta töidensä ohella. Sataman työntekijät ovat kaikki töihinsä erittäin sitoutunutta ja erikoistunutta henkilöstöä.

Helsingin Satamalla (Helsingin kaupungilla) maa-alueen vuokraisäntänä ja Vuosaaressa toimivilla yrityksillä ja pääomilla on velvollisuus ja vastuu pistää Vuosaaren satamassa asiat kuntoon, että Vuosaaren villi länsi saadaan kuntoon. Vastuuta ei voi pakoilla. Asioita voi laittaa kuntoon yhdessä työntekijäjärjestöjen AKT:n, Merimies-Unionin ja JHL:n kanssa. On kaikkien etu, että Vuosaareen saadaan riittävästi resursseja ja työt hoitumaan sekä työehdoissa esiintyvät epäkohdat kuntoon.

Miten Vuosaaren sataman villi länsi syntyi?

Vuosaaren satama vihittiin käyttöön 24. marraskuuta 2008. Helsingin Satama toimi ennen sitä liikelaitoksena. Valtion liikelaitosten muuttuminen osakeyhtiöiksi tai virastoiksi johtui EU:n kilpailusäännöistä. Liikelaitosten muuttamisella osakeyhtiöiksi on tavoiteltu myös toiminnan tehostamista.

Valtion entiset liikelaitokset toimivat hyvin ja ainakin merenkulussa valtion entisten liikelaitosten muuttaminen osakeyhtiöiksi ei ole aiheuttanut mitään muuta kuin päänvaivaa. Entinen Merenkulkulaitos oli selkeä laitos, johon oli koottu kaikki merenkulkua koskeva data ja osaaminen. Tänä päivänä, jos Itämerellä katkeavat kaasuputket tai kaapelit, tietoa joutuu kaivamaan ympäri Suomen eri virastoja, jossa ei ole yhtäkään selvää merenkulkuun erikoistunutta ja helposti löydettävää toimijaa keneltä tiedustella asioita. Tieto on hajanaista - ja jopa löytämätöntä.

Sama tilanne on Vuosaaren sataman kanssa, jonka toiminta Helsingin liikelaitoksena loppui Vuosaaren sataman synnyn myötä ja Helsingin Satamasta tuli Helsingin kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö. Vuosaaren satamaan toimintoja hoitamaan tuli muutoksen myötä uusia yrittäjiä. Liikelaitosmallin lopettamisella ja siirtymisellä osakeyhtiöön haettiin toiminnan tehostamista.

Aiemmin satamassa Helsingin liikelaitokselle työskennelleet työntekijät siirtyivät töihin pääosin töihin uusiin yrityksiin ja irtisanomisiltakaan ei vältytty. Uudet satamassa toimivat yritykset olivat/ovat pitkälti pieniä, muutamien työntekijöiden yrityksiä, joissa yksi päälliköistä on yrityksen toimitusjohtaja. Näin entiset Helsingin Sataman toiminnot pilkottiin ja yhtiöitettiin ja yhtiön yhtiöitettiin. Lopulta Vuosaaren satamassa ja Länsisatamassakin, toimii lukuisia pieniä yrityksiä, joiden toimintaa ja työntekijöiden työehtojen oikeanmukaisuutta on hyvin vaikea seurata. Voi rehellisesti sanoa, että sen villimpää työpaikkaa kuin Vuosaaren satama ei Suomesta taida löytyä merenkulun ja satamatoimintojen osalta. Toiminnot ja työt rönsyilevät eikä kenelläkään ole kohta enää tiedossa, kuka hoitaa satamassa mitäkin tehtävää ja mikä on kenenkin vastuulla.

Vastuu Vuosaaren sataman villin lännen kuntoon laittamisesta on satamassa toimivilla yrityksillä ja pääomalla sekä Helsingin Satamalla (kaupungilla), joka toimii yritysten vuokranantajana. Vastuu Suomen suurimman sataman toiminnan kuntoon laittamisesta on myös poliitikoilla, jotka istuvat Helsingin kaupunginvaltuustossa ja eduskunnassa.

Oliko liikelaitosmallista pakko luopua?

On myös hyvä kysymys, oliko entisen Helsingin kaupungin liikelaitoksen, eli sataman, toiminnan lakkauttaminen liikelaitosmallina pakko toteuttaa? Liikelaitosmalli on edelleen toimiva instrumentti: onko EU:n kilpailusääntöjä tulkittu liian kirjaimellisesti? Helsingin Satama ja kaupunki ovat suuria toimijoita, joilla on käytössään lakimiehiä ja asiantuntijoita, jotka osaisivat varmasti tarkastella läpi vielä EU-asiakirjat, oliko entisten liikelaitosten toiminnan lakkauttaminen järkevää, kun seurauksena on vain kaaos, jonka hintalappu aiheuttaa vakavimmillaan Suomelle suuren turvallisuusuhkan, jos Suomen pääsataman tuonti- ja vienti sakkaa resurssipulan seurauksena.

NÄKÖKULMA

Ahtaajien tauot porrastetaan, jotta työt eivät katkea

Ylen laatimassa jutussa on kommenttikenttä, johon juttua on kommentoitu 250 kertaa. Yle julkaisi jutun lauantaiaamuna kello 5.30. Suurin osa jutun kommenteista on jätetty lauantaina kello seitsemän aamutuimaan, mikä saattaa kertoa siitä, että kommentoijat ovat iäkkäämpää väestöä, koska työssäkäyvät nukkuvat pidempään lauantaiaamuna. Kommenteissa ahtaajia puolustetaan ja syytetään kuten aina kommenttikeskusteluissa. Lähtökohtaisesti ahtaajat nähdään ahneina taukoilijoina, jotka runsaine kahvitaukoineen voivat aiheuttaa tahallisesti häiriöitä rekkojen lastaamiseen ja purkamiseen.

Ahtaajat ovat lepotaukonsa ja kahvitaukonsa ansainneet raskasta vuorotyötä tehdessään. Vuosaaressa toimivissa ahtausyrityksissä on voimassa erilaisia non-stop- ja taukojenporrastussopimuksia, jolloin tauot porrastetaan, jotta työt eivät katkea.