Merten matkaajat-konferenssi kerää Turkuun, Helsinkiin ja Tallinnaan lähes sata kansainvälistä tutkijaa keskustelemaan laivamatkustuksen historiasta

Suomessa ja Virossa nähdään harvinaisen suuri joukko merellisen historian, arkeologian ja etnologian tutkijoita, opiskelijoita ja harrastajia kesäkuun puolivälissä (11.–13.6.2026) kun kolmannentoista kerran järjestettävät Merihistorian päivät alkavat Turussa. Konferenssin järjestävät Suomen merihistoriallinen yhdistys, Forum Marinum ja Viron Merimuseo.

”Konferenssi on ensimmäistä kertaa kansainvälinen tieteellinen tapahtuma ja teemana on ’Merten matkustajat (Travellers of the Sea)’. Ohjelmassa on kymmeniä puheenvuoroja, joissa käsitellään matkustamista merellä eri aikakausina, niin Itämerellä kuin kauempanakin. Myös itse konferenssi matkustaa, sillä Turun Forum Marinumista osallistujat siirtyvät Helsinkiin Tieteiden Talolle ja lauantaiksi Tallinnaan Viron Merimuseoon”, konferenssin järjestelyistä vastaava Emilia Syväsalmi mainitsee. Syväsalmi on itse väitellyt valaanpyyntialuksilla matkustaneista kapteenien vaimoista. 

Esillä Suomenlahden geopolitiikka & laivamatkustaminen

Konferenssin teema nostaa esille tällä hetkellä muutenkin geopoliittisesti esillä olevan Suomenlahden. Se on yhdistänyt virolaisia ja suomalaisia vuosisatojen ajan seprakaupasta nykyajan jokapäiväiseen risteily- ja työmatkailuun Tallinnan ja Helsingin välillä. Niiden välinen meriväylä on nykyään yksi maailman vilkkaimmista lauttareiteistä. 

”Lisääntynyt ihmisten ja tavaroiden liikkuminen on herättänyt kysymyksiä mm. merimatkailun ympäristöhaitoista. Huoli merenkulun aiheuttamista ympäristöriskeistä nyt ja menneisyydessä on muiden näkökulmien lisäksi yksi konferenssin pääteemoista”, kertoo konferenssitoimikunnan puheenjohtaja Elina Maaniitty, joka viimeistelee väitöstutkimustaan Helsingin yliopistolla. Perjantaina konferenssiohjelmassa kuullaankin Tallinkin Andrus Vaheria (Tallink Fleet Environmental Compliance Officer), joka esittelee varustamon kestävän kehityksen strategiaa. 

”Ympäristöteeman lisäksi pyrimme myös nostamaan esille kaksi erityistä vuosipäivää koskien laivaliikennettä Suomenlahdella. Ensimmäinen säännöllinen risteilyreitti Suomen ja Viron välillä alkoi vuonna 1837, josta tulee kuluneeksi 190 vuotta vuonna 2027. Lisäksi toisen maailmansodan jälkeen risteilyliikenne maiden välillä alkoi uudelleen vuonna 1965. Se oli ainoa ulkomaan reitti, joka yhdisti Neuvosto-Viron läntiseen maailmaan ennen vuotta 1990. Vuonna 2025 tästä tuli kuluneeksi 60 vuotta. Koska Merihistorian päivät järjestetään joka toinen vuosi, konferenssin ajankohta asettuu näiden kahden pohjoisen merenkulun historian tärkeän vuosipäivän väliin”, mainitsee Teele Saar, valmisteluryhmän toinen puheenjohtaja ja Viron Merimuseon tutkija.

”Virossa matkustajaliikenteen historiaa ei ole juurikaan tutkittu. Valitettavasti myös Suomessa laivamatkustuksen historian tutkimuksessa on ammottava aukko. Vaikka laivamatkustus ja ihmisten yhteydet merta pitkin länteen ja etelään ovat olleet taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti erittäin tärkeitä myös suomalaisille, yhtään yleisteosta laivamatkustuksen historiasta ei ole julkaistu. Ainoat merimatkustuksen historiaa käsittelevät julkaisut ovat varustamojen tai yksittäisten alusten historioita. Siksi toivomme konferenssin teeman nousevan esille myös tulevassa merihistorian tutkimuksessa”, pohtii Forum Marinumin kokoelma-amanuenssina työskentelevä, Liverpoolin yliopistosta merihistoriasta tohtoriksi väitellyt Sari Mäenpää.

Kaupankäyntiä, elantoa, sotaa pakenemista ja seikkailuja

Konferenssin pääpuhujiksi saapuvat PhD Kaori Nagai (Kentin yliopisto), meriarkeologi Mirja Arnshav (Tukoholman merimuseo) ja PhD Matteo Barbano (Institute of Mediterranean Studies in Rethymno). Heidän esityksensä tuovat elävästi esille sen, kuinka laaja merellisen kulttuuriperinnön tutkimuskenttä on. Kyse ei ole vain laivoista tai laivastoista, vaan ennen kaikkea laivoilla vuosisatojen saatossa matkustaneista henkilöistä, eläimistä ja muista elollisista. Konferenssi kiinnittääkin erityistä huomiota monilajiseen merihistoriaan ja muistuttaa, että aalloilla ovat historian saatossa liikkuneet ihmisten lisäksi myös monet muut elolliset olennot.

Matkaan on saatettu lähteä sotaa pakoon, kaupankäynnin tai elannon vuoksi tai vaikkapa seikkailun toivossa. Merellisten matkaajien kohtalot ovat kiehtovia kertomuksia, jotka auttavat meitä ymmärtämään nykyajassakin paremmin meren merkitystä sen aalloilla matkaaville. Suomen historiassa meri, merenkulku ja näihin liittyvät elinkeinot ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä, ja yhtenä konferenssin tarkoituksena onkin lisätä merellisen historian tuntemusta, meren merkityksen ymmärtämistä sekä merihistorian ja -arkeologian tutkimuskentän tunnettuutta.

Yhteenveto tilaisuudesta kiinnostaa lukijoita

Ilmoittautuminen Merihistorian päiville on päättynyt ja konferenssi on tiedemiesvetoinen, mutta Merimies-lehti ja suomalaiset merenkulkijat lukevat mielellään jälkikäteen kuulumisia tilaisuudesta, sillä laivamatkustaminen Suomenlahdella kiinnostaa työkseen siellä purjehtivia.